Règle de Bergmann
La règle de Bergmann est un principe écogéographique. Elle stipule que, dans un groupe d'animaux largement répartis, les plus grands se trouvent dans des environnements plus froids, et les plus petits dans des régions plus chaudes.
Ainsi, par exemple, dans le cas des ours, le membre le plus grand est l'ours polaire, et les membres les plus petits se trouvent dans les zones subtropicales (panda). Le plus grand tigre est le tigre de Sibérie. Les grands mammifères de la fin de l'ère glaciaire étaient en général plus grands que leurs descendants d'aujourd'hui.
La règle porte le nom du biologiste allemand du XIXe siècle Carl Bergmann, qui a décrit le modèle en 1847, bien qu'il n'ait pas été le premier à le remarquer. La règle de Bergmann semble s'appliquer à de nombreux mammifères et oiseaux, mais il y a des exceptions.
Bien qu'il soit initialement formulé en termes d'espèces, il semble s'appliquer aux populations au sein d'une espèce. La règle de Bergmann s'applique le plus souvent aux mammifères et aux oiseaux qui sont endothermiques, mais certains chercheurs ont également trouvé des preuves de cette règle dans des études sur les espèces ectothermes.
En plus d'être une tendance générale dans l'espace, la règle de Bergmann a été signalée dans des populations éteintes d'après les données fossiles. En particulier, la nanification réversible des mammifères s'est produite pendant deux périodes extrêmement chaudes mais plutôt brèves du Paléogène.
Questions et réponses
K: Mikä on Bergmannin sääntö?
A: Bergmannin sääntö on ekogeografinen periaate, jonka mukaan laajalle levinneen ryhmän eläimet ovat yleensä suurempia kylmemmissä ympäristöissä ja pienempiä lämpimillä alueilla.
K: Kuka löysi Bergmannin säännön?
V: Sääntö on nimetty 1800-luvun saksalaisen biologin Carl Bergmannin mukaan, joka kuvasi mallin vuonna 1847, vaikka hän ei ollut ensimmäinen, joka sen huomasi.
K: Koskeeko Bergmannin sääntö vain lajeja vai myös populaatioita?
V: Vaikka Bergmannin sääntö on alun perin ilmaistu lajeja koskevana, se näyttää pätevän myös lajin sisällä oleviin populaatioihin.
K: Koskeeko Bergmannin sääntö vain nisäkkäitä ja lintuja?
V: Bergmannin sääntöä sovelletaan useimmiten nisäkkäisiin ja lintuihin, jotka ovat endotermisiä, mutta jotkut tutkijat ovat löytäneet todisteita säännöstä myös ektotermisten lajien tutkimuksissa.
K: Onko Bergmannin sääntöön olemassa poikkeuksia?
V: Kyllä, Bergmannin sääntöön on poikkeuksia, vaikka se näyttääkin pitävän paikkansa monien nisäkkäiden ja lintujen kohdalla.
K: Koskeeko Bergmannin sääntö vain eläviä eläimiä?
V: Ei, Bergmannin sääntöä on havaittu myös fossiilisten tietojen perusteella kuolleissa populaatioissa.
K: Onko nisäkkäitä kääpiöitynyt menneisyydessä erittäin lämpimien kausien aikana?
V: Kyllä, nisäkkäiden palautuva kääpiökasvu tapahtui kahden erittäin lämpimän mutta lyhyen ajanjakson aikana paleogeenissä.